Neljäs viikko elämäntapa remonttia menossa ja vaikein viikko tuntuu olevan käsillä. Eihän nämä läskit jotka ovat lanteilleni kertyneet 35:n vuoden aikana sula kolmessa viikossa vaikka kuinka sellaista ihmettä haluaisinkin, niin miksi sitten tämän elämänmuutoksen tekemisen täytyy olla näin hankalaa….
Tai eivät ensimmäiset kolme viikkoa olleet hankalia, mutta nyt tökkii ja pahasti. Juu, tiedän että aika rajusti oon pistänyt herkut nyt pannaan ja puputtanut kanin ruokaa proteiinien kera ja kolmen tunnin välein pieniä annoksia jne… mutta kokemuksesta myös tiedän sen, että omalla kohdallani mikään pieni muutos silloin tällöin ei tehoa. Se on suoranaista itsensä huijaamista koska se on niin helppo unohtaa jo kolmen päivän, ei siis viikon, jälkeen ja langeta taas siihen, että saanhan mä tän suklaapatukan nyt tänään syödä (ja siis myös huomenna) koska liian rajua muutosta ei saa tapoihinsa tehdä kerralla.
Nyt kuitenkin ollaan siinä pisteessä, että vaikka olenkin perusterve niin en silti syntymälahjana saanut titaanista tehtyjä niveliä ja polvet yms… tulee ennemmin tai myöhemmin oireilemaan painon takia ja nyt kun vielä jotakin toivoa on, kannattaisi toimia.
Mutta siis hyvä lukijani, jos satut eksymään tänne blogiini, tämä on ensimmäinen blogini laatuaan ja laitoin tämän pystyyn kannustukseksi itselleni ja ehkä myös jollekulle muullekin. Oikotietä hoikkuuteen ei ole (jokainen tietää sen) ja helppoa tämä ei tule olemaan.
elämäntaparemontti, laihdutus, läski, lihavuus